Kurssin sisältö
eFAST-tutkimus traumapotilaan diagnostiikassa
Tietoa oppitunnista

Traumaattinen vamma on nuorten ihmisten yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa (Tilastokeskus 2017). Traumaattisista vatsavammoista noin 80 % syntyy tylpällä vammamekanismilla, usein putoamisen tai liikenneonnettomuuden seurauksena. Sisäelinvaurio, yleensä maksan tai pernan vaurio, todetaan noin 13 %:lla tylpän vatsavamman vuoksi hoidettavista potilaista. Huomattavaa on, että tylpän vamman seurauksena hengenvaarallisen sisäelinvamman saaneet potilaat voivat olla yllättävän oireettomia (Isenhour & Marx 2007, Nishijima ym. 2012). Taulukko 1 listaa tylppään vatsavammaan mahdollisesti liittyviä kliinisiä löydöksiä. 

 

Taulukko 1. Tylppään vatsavammaan mahdollisesti liittyviä kliinisiä löydöksiä. 

Kaikukuvantamista alettiin käyttää traumapotilaiden ensilinjan tutkimuksissa Euroopassa jo 1970-luvulla. Suomalaisen nykyprotokollan (kuva 1) mukaan vatsatraumapotilas tutkitaan ensin systemaattisesti cABCDE-periaatteen mukaisesti ja tämän jälkeen edetään eFAST-kaikututkimukseen (extended Focused Assessment with Sonography for Trauma). (Kosola ym. 2018) eFAST-tutkimuksen tavoitteena on todeta vapaa neste vatsaontelossa, sydänpussin merkittävä nestekertymä, ilma- tai veririnta. Tutkimuksella voidaan todeta jo noin 250 ml ylimääräinen nestekertymä vatsaontelossa. Tutkimuksen tarkkuus on 95 – 100 % ja herkkyys 79 – 100 % (Jansen ym. 2008, Tsul ym. 2008). Ilma- ja veririnnan toteamisessa eFAST-tutkimus on luotettavampi kuin makuulla otettu keuhkokuva (NICE 2016). Alkuperäisessä FAST-tutkimuksessa vatsan ja sydämen tilannetta kuvannetaan neljällä eri kaikunäkymällä. eFAST-tutkimus lisää tähän rintakehän molemminpuolisen kuvantamisen (kuva 2).

Kuva 1. Esimerkki tutkimusten etenemisestä epäiltäessä tylppää vatsavammaa (mukaillen kansainvälisiä ja suomalaisia suosituksia lähteistä Scalea ym. 1999 ja Kosola ym. 2018).