Kurssin sisältö
Syvän laskimotukoksen ultraääni
Tietoa oppitunnista

Syvän laskimotukoksen tai tromboosin (SLT) epäily on varsin yleinen tilanne suomalaisilla päivystyspoliklinikoilla. Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain 1400 – 1500 ultraäänitutkimusta SLT-epäilyn vuoksi. SLT ja keuhkoembolia ovat osa samaa patofysiologista tapahtumasarjaa, ja noin puolet SLT-tapauksista johtaa hoitamattomana keuhkoemboliaan (Kearon 2003). Väestötasolla SLT:n ja KE:n vuosittainen ilmaantuvuus on noin 100 – 200 / 100 000 (Nordström ym. 1992, Silverstein ym. 1998). Valtaosa SLT:ista syntyy alaraajojen alueen laskimoihin. SLT:n taustalla on usein altistava tekijä (taulukko 1), mutta 15 – 40 % tukoksista on idiopaattisia (Käypä hoito 2023). Jopa puolet SLT:sta esiintyy ilman kliinisiä oireita, ja taulukossa 1 kuvattujen oireiden spesifisyys etenkin yksittäin esiintyessään on pieni. SLT:n diagnostiikka perustuukin SLT:n ennakkotodennäköisyyden arviointiin Wellsin pisteillä (taulukko 2). Diagnostiikkaa tarkennetaan edelleen D-dimeeritutkimuksella ja kaikukuvantamalla.

 

D-dimeeritutkimus sopii SLT:n ja keuhkoembolian poissulkemiseen potilailla, joilla tukoksen todennäköisyys on enintään kohtalainen. D-dimeerin viitearvot eri potilasryhmissä on esitetty taulukossa 1 (Käypä hoito 2023). Korkean riskin potilailla (riskipisteitä vähintään 3) edetään kuvantamiseen ilman D-dimeeriä. Negatiivinen kaikukuvantamalla toteutettu kahden pisteen kompressiotutkimus on uusittava noin viikon kuluessa, jos SLT:n todennäköisyys on vähintään kohtalainen ja D-dimeeritutkimus on positiivinen (Righini ym. 2014, Käypä hoito 2016). Kuva 1 tiivistää SLT:n hoitoketjun, joka perustuu kahden pisteen kompressiotutkimukseen. Yleensä radiologin suorittamaa koko alaraajan kompressiokaikututkimusta ei tarvitse kontrolloida.

 

Taulukko 1. Laskimotukokselle altistavia tukosvaaratekijöitä ja niiden tukosriskivaikutuksia (Käypä hoito 2023)

SLT:een viittaavia oireita ja kliinisiä löydöksiä ovat

  • turvotus 
  • leposärky, arkuus tai kipu
  • kuumotus, punoitus ja joskus kuume
  • kävelykipu
  • pinnallisten laskimoiden laajeneminen.

SLT voi olla myös oireeton.

Yksittäisillä kliinisillä oireilla tai löydöksillä ei vaikuta olevan riittävää ennustearvoa SLT:n sulkemiseen pois tai toteamiseen.

Taulukko 2. Syvän laskimotukoksen ennakkotodennäköisyyden arviointi Wellsin pisteillä (Wells ym. 1997).

Kuva 1. Proksimaalisen 2-pisteultraäänitutkimuksen (2-CUS) tulosten tulkinta ja jatkotoimet. Kaavio on laadittu Käypä hoito -ohjeistuksen (2023) mukaan.