Virtsarakko on helpoin tutkia, kun rakossa on luontaista täyttöä, ja tarvittaessa rakkoa voidaan keinotekoisesti täyttää keittosuolaliuoksella katetrin kautta. Tutkiminen aloitetaan keskilinjasta häpyluun yläpuolelta ja anturi suunnataan viistosti kohti potilaan jalkateriä (kuva 1C). Alue tutkitaan anturi sekä poikittaisessa että pitkittäisessä orientaatiossa. Rakko ei aina sijaitse aivan potilaan keskilinjassa, joten anturia kannattaa liu’uttaa hieman vasemmalle ja oikealle parhaan näkymän löytämiseksi (Noble & Nelson 2011, Rinta-Kiikka 2016).
Virtsarakon tilavuutta voidaan arvioida yksinkertaisella kaavalla: rakon tilavuus (ml) = 0,5 x leveys (cm) x pituus (cm) x korkeus (cm) (Sequeiros ym. 2017). Leveys- ja korkeusmitat saadaan rakon poikittaiskuvasta, pituusmitta pitkittäiskuvasta (kuva 6). Rakon muoto vaikuttaa jonkin verran tilavuusarvion tarkkuuteen, mutta korjauskerrointa 0,5 käyttämällä ei ainakaan päädytä yliarviointiin (Bih ym. 1998). Päivystyksellisen vierikaikukuvantamisen ensisijaisena tarkoituksena ei ole tarkan tilavuuden määrittäminen, vaan virtsaummen toteaminen tai sen poissulkeminen. Yli 500 ml rakkoretentio edellyttää potilaan katetrointia tai suprapubisen katetrin asettamista (Kunnamo 2018).
Kuva 6. Poikittainen (A) ja pitkittäinen (B) näkymä nestetäyteisestä virtsarakosta. Virtsarakon tilavuutta arvioitaessa mitataan poikittaisesta kuvasta rakon leveys (a) ja korkeus (b) sekä pitkittäisestä kuvasta rakon pituus (c). Lähde: Ultrasoundpaedia Pty Limited.
Myös virtsarakkoa tutkittaessa havaitaan usein sivulöydöksiä, kuten divertikkeleitä, rakkokasvaimia, polyyppeja, eturauhasen liikakasvua tai trabekuloitunut virtsarakko (kuva 7). Nämä voivat olla virtsaumpitilanteen taustalla ja vaativat yleensä urologisia jatkoselvittelyjä. Perusterveydenhuollon kiireettömässä virtsaamisvaikeuden selvittelyssä voi olla tarpeen määrittää jäännösvirtsan lisäksi eturauhasen koko, jota voidaan arvioida samalla periaatteella kuin rakon tilavuuttakin (kuva 8). Poikkeavana pidetään yli 25 ml kokoista eturauhasta. Eturauhanen sijaitsee virtsarakon posterioripuolella ja kuvantuu yleensä ympäristöään niukkakaikuisempana, mutta nestetäyteistä rakkoa kirkkaampana (Ma ym. 2014, Kunnamo 2018).
Kuva 7. Virtsarakon poikkeavia sivulöydöksiä. A) Useita divertikkeleitä eli rakon seinämän pullistumia. Lähde: Prat-Matifoll, Radiopaedia.org, rID: 30578. B) Uroteelikarsinooma. Lähde: Hani Salam, Radiopaedia.org, rID: 8181.
Kuva 8. A) Pitkittäinen ja poikittainen näkymä suurentuneesta eturauhasesta. Lähde: Ultrasoundpaedia Pty Limited. B) Reilusti suurentunut eturauhanen. Lähde: Frank Gaillard, Radiopaedia.org, rID: 10979.