Ilmarinta voi syntyä spontaanisti, vamman tai toimenpiteen seurauksena. Kun keuhkopussiin pääsee ilmaa,  sen negatiivinen paine häviää osittain tai kokonaan, mikä johtaa keuhkokudoksen kasaanpainumiseen.  Ilmarinta vaatii usein kiireellisiä hoitotoimenpiteitä. Paineilmarinta on erityisen kiireellinen tilanne. Se syntyy,  jos ilmaa pääsee virtaamaan keuhkopussiin sisäänhengityksen mukana läppämekanismin tavoin. Tällöin  keuhkopussiin kehittyy ylipaine, joka voi romahduttaa hemodynamiikan ilman painaessa sydäntä ja suuria  suonia (Kaarteenaho ym. 2013). 

Maaten otettua keuhkojen natiivi-röntgen-kuvaa on perinteisesti käytetty traumapotilaan arvioinnissa.  Makuukuva on kuitenkin varsin epätarkka ilmarinnan toteamisessa, koska anteriorisesti asettunut ilmavaippa  on vaikea havaita. Vierikaikukuvantamisen on todettu olevan natiivikuvaa tarkempi sekä toteamaan että  poissulkemaan ilmarinta (Rowan ym. 2002). Kansainvälisten suositusten mukaan kaikukuvantamista tulisikin käyttää potilaan arvioinnissa, kun ilmarinta on yksi vaihtoehtoisista diagnooseista. Erityisesti tämä pätee  kriittisesti sairaan potilaan kohdalla, koska tutkimus on nopea eikä yleensä vaadi potilaan siirtämistä.  Ilmarinnan arviointi on myös oleellinen osa traumapotilaille usein tehtävää eFAST-tutkimusta (Volpicelli ym.  2012).