Rakkopunktio ja suprapubisen katetrin asennus noudattavat samoja periaatteita kuin pleura- ja askitespunktio. Kaikukuvantamalla voidaan tarkistaa rakon riittävä täyteisyys toimenpidettä varten ja ohjata neula paksuimman nestekerroksen kohdalle. Yksinkertainen keino arvioida rakon riittävää täyteisyyttä on painaa anturilla kevyesti rakkoa. Mikäli se painuu herkästi kasaan, rakko ei ole tarpeeksi täynnä suprapubisen katetrin asennusta varten. Diagnostista rakkopunktiota varten rakossa tulisi olla kuitenkin vähintään 2 cm nestekerros. Lisäksi kaikukuvantamalla nähdään mahdolliset anatomiset poikkeavuudet rakossa ja näin vältetään komplikaatioita. Kun turvalliset olosuhteet ja sopiva punktiopaikka on varmistettu ja merkitty, alue puhdistetaan ja punktioneula viedään rakkoon. Ohuella neulalla punktoidessa ihonalaista puudutusta ei tarvita, mutta tarvittaessa voidaan käyttää geelipuudutetta (Ma ym. 2014, Kunnamo & Pohjonen 2018).

Suprapubista katetria asennettaessa punktiokanava on syytä puuduttaa. Puuduteneulalla voidaan aspiroida rakon sisältöä ja varmistaa oikea paikka ja syvyys. Iholle tehdään puudutuksen jälkeen pieni viilto, joka helpottaa suuren neulan vientiä ihon läpi (Ma ym. 2014, Kunnamo & Pohjonen 2018). Rakon kuvantamista on käsitelty seikkaperäisesti virtsateiden kuvantamista käsittelevissä oppimateriaaleissa.